maanantai 29. heinäkuuta 2013

En aio huolehtia, en anna murheen murtaa

Tässä on nyt joitakin viime aikojen tapahtumia kuvina. Vesiteemalla näköjään mennään.

Ensimmäinen kuvasarja on paikallisesta kylätapahtumasta. Möin siellä arpoja ja päässälaskutaidot osoittivat sen, että tuohon hommaan ei kannata enää eksyä. Sain jonkun tuntemattoman naisen kaveriksi, kun en millään selvinnyt hommasta yksin. Kaikki arvat kuitenkin meni, joten edes siitä voin olla iloinen. Arpojen loputtua otinkin kameran ja lähdin kuvaamaan.



Pääpalkinto. Erään pikkupojan olisi niin pitänyt voittaa se...
Sillalta otettu kuva.
Nämä kaksi randomia kuvaa kotona tehdyistä aikaansaannoksista: 

Suorastaan legendaarinen The Pick of Destiny
Lakkasin kynnet pitkästä aikaa. Eivät tosin enää näytä tuolta.
Sitten tähän päivään. Iskä herätti aamulla puoli kahdeksalta ja lähdimme järvelle nostamaan verkkoja. Kamalaa oli herätä näin aikaisin lomalla, mutta oli se sen arvoista. Muutenkin ensimmäinen kerta veneen kyydissä tänä kesänä. Hyvähän se on näin kesän lopussa veneilykausi aloittaa...


Pitihän se tämäkin veijari ottaa mukaan. Lokit näytti olevan mielenkiintoista katsottavaa.
Saalis, josta puuttuu ne, mitkä annoimme täällä lomalla oleville saksalaisille. Siitä jäi todella hyvä mieli.
Muikkujen irroittamisen jälkeen maistuikin kahvi erittäin hyvin.
Ei, tämä ei ole sama kuva kuin aiemmin. Nyt on eri reissusta kyse.
Niin tosiaan, tänään tuli oltua veneessä sitten kahdesti. Myöhemmin päivällä Jenna, Toni, Petra ja minä lähdettiin jälleen veneilemään. Tosin eri järvelle. Oli todella hauskaa näin kaveriporukalla ja ilmakin oli mitä parhain. Aika (ja bensa) kului todella nopeasti!

Uisteltiin hetki, muttei tästä lätäköstä kuulemma ikinä saa mitään. Minun kala jäi siis järveen.

Tämän näköiselle saarelle menimme paistamaan makkaraa. Kaunista, eikö vain?
Sitten sieltä löytyi tällaisia... niin siistiä! :D
Mahtavan päivän jälkeen oma sänky on maailman paras paikka.
Etenkin tämä päivä on ollut aivan huikea. Olen ollut monista asioista onnellinen tänään. Lisää tällaisia päiviä kiitos! TÄSTÄ alkaa minun kesä (myöhässä kuten aina).

Niin muuten, älkää ihmiset koskaan pitäkö ystäviä itsestään selvyytenä. Oivalsin tänään, kuinka tärkeää on omistaa ystäviä. Minä saan olla onnellinen siitä, kuinka paljon minulla niitä on... Jokaisella ihmisellä tulisi olla edes yksi ystävä.
Erilaisuus on se tekijä, mikä tekee minun ystävistäni ainutlaatuisia. Ketään heistä ei voi vertailla keskenään. Eivätkä nämä ole mitään pintapuolisia asioita (vaikka niitäkin löytyy). Heissä jokaisessa on nimittäin se jokin ainutlaatuisuus, mitä ei ole muissa kavereissani, joten sitä kautta omakin ajatusmaailma rikastuu koko ajan. Näitä asioita ei osaa selittää tämän järkevämmin. Se täytyy kokea.

Tuntuu, että tänään olen näiden asioiden suhteen taas hieman rikkaampi.

perjantai 26. heinäkuuta 2013

"Tulen palaamaan, tuleen palamaan."

Aloitetaas ihan turvallisuus asioilla. Nimittäin älkää menkö saunaan jos...

  • et ole syönyt kunnolla pitkään aikaan
  • sinulla ei ole juomista mukana
  • kännykästä on akku loppu
  • aiot saunoa pitkään ja olet yksin

Meinasin nimittäin pyörtyä. Lämmitin rantasaunan pitkästä aikaa ja en saanut edes päätä huuhdeltua loppuun, kun alkoi huippaamaan. Äkkiä saunasta pois ja kuistille hengittelemään. Silmissä sumeni ja en meinannut pystyssä pysyä. Hoipertelin etsimään puhelinta, josta loppuikin juuri sopivasti akku. Onneksi se elpyi sen verran, että sain soitettua iskälle, jonka käskin tuomaan juomista. Kädet tärisi ihan hulluna.

En ole ikinä pyörtynyt, joten tällainen lähellä käyvä tilanne on todella karmivaa. Nimittäin aina kun luulin tilanteen menevän ohi, silmissä sumeni uudelleen.

Iskän tuotua minut kotiin tankkasin itseni leivillä ja katsoin Pasiloita, josta tuo otsikkokin on. Ihan oikeasti, saan tästä kohta yliannostuksen. Ellen ole saanut jo... T. kaikki kaudet jännästi omistava

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Huone sataviis, saavu sinne siis!

Onneksi lähdin. Meininki oli ihan erilainen, kuin toissapäivänä.
Olimme vähän myöhässä, mutta niin oli ohjelmakin, joten tulipahan seurattua mansikkatytön kruunaaminen, mikä ei nyt oikeasti voisi vähempää kiinnostaa. Joku muija sen kuitenkin vei.
Sitten saatiin lavalle Eini. Ajattelin, että nyt varmasti tulen pitkästymään ja pahasti, mutta ei. Sehän veti hyvin. Yllättävän hyvin suorastaan. Meininki oli ihan toista luokkaa, kuin perjantain Cat Cat tai Frederik. Oman osansa varmasti teki yleisön vaihdos perjantaihin. Nuoriso oli vaihtunut pääosin keski-ikäisiin. (Hetkinen, eikö tämä ole minun kannaltani hieman hassu juttu? ;D)

Ei olisi monella tuon ikäisellä pokkaa tuollaiseen hameeseen.
Yleisö ainakin tykkäsi ja pahimmat humalaiset lähtivätkin pois heti Einin keikan päätyttyä. Ukot ainakin oli ihan fiiliksissä :D
Sitten Agents, jonka takia raahasin itseni ylipäätään paikalle. Niiden keikkaa odotellessa minulla olikin harvinaisen hauskaa. Keski-ikäiset ovat vaan niin huvittavia:

*pariskunta saapuu huomiota herättävästi paikalle*

Mies: "Jäähää ny tähä. Minkä takia ei voitais tässä olla?"
Vaimo: "No eikai myö ny tähä jäähä!"
Mies: "No minkä taatta ee voitais jäähä?"

*kaksi edellä olevaa naista kääntyy katsomaan ja mulkaisee pariskuntaa oikein murhaavasti*

Nainen: "No ette ainakaan tähän tule!"
Vaimo: "No minkä takia myö ei saatais tähän tulla? Saa kai sitä ihminen olla missä haluaa?"
Nainen: "No tähän ette ainakaan jää, ootte nii humalassa kumpikin!"
Vaimo: "No varmasti jäädään tähän! Minä ainakin haluan olla tässä!"
Nainen: "Humalassa ootte. Ette jää."

*vähän aikaa hiljaista*

Vaimo: "Sinä taidat olla yks elävä leski.."
Nainen: "MITÄÄH?!! Mitä sinä oikei sanot?"
Vaimo: "Nii että yks elävä leski taidat olla."

*kiistely leski-asioista jatkuu*

Nainen: "Minä ainakin tulin kattomaan Agentsia!"
Vaimo: "No niin tulin minäkin!
Nainen: "No vooooi hellanlettas tulit kattomaa ihan Agentsia!"
Vaimo: "No vooooi hellanlettas nii tulin!"
Nainen: "Nii vooooooi hellanlettas kuule itelles!"

Siinä vaiheessa repesin totaalisesti. Ei vaan pitäny pokka.

Vaimo: "Ootteko työ jottai sukua?" (viitaten sillä minuun ja siihen naiseen)
Nainen kiistää ja minä vaan nauran entistä enemmän ja sitten siinä kääntyy jo moni muukin katsomaan mille minä oikein nauran :D

Sitten itse keikkaan, jonka alussa minun takana oli joku humalainen Agents-fani ja se mies näytti sen kyllä erityisen selvästi. Tyyppi laulo kaikki kitara osuudet mukana ja tunteella: "DÄYDÄ DÄYDÄ DÄ DÄ DÄYDÄ DÄYDÄ DÄDÄ NIIIIIU DIIIIIIIU DAUUUUU DIUUUUUU DÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄYYYYYYY!"
Nauroin sillekki ihan älyttömästi :D

Tajusin, että tätä bändiä olen käytännössä pisimpään kuunnellut/joutunut kuuntelemaan, kiitos iskän o_O
On se vaan taidetta tämän miehen soitto. Niinkuin muunkin bändin.

Ilta oli siis hieno, ei kuitenkaan täydellinen... Tosin täydellistä ei taida olla olemassakaan. Kuitenkin jos positiivisessa pysytään, niin kaiken tämän sain kokea ilmaiseksi. Eli vaikka menot olisivatkin olleet ihan huonot, eipähän olisi mennyt rahaa lippuihin! Yksinäisen köyhän lohtu :D (Heeei se kuulostaa ihan joltai iskelmätyylisen biisin nimeltä!!! :D)

lauantai 13. heinäkuuta 2013

Illan värivalot on kaikille juhlaa

Eilen illalla olin siis Suonenjoen mansikkakarnevaaleilla (Hitto, minun pitäisi kirjoittaa jostai Tuskasta, tai muista kunnon festareista...) ja ihan perseestä oli meininki.
Okei, ensinnäkin ei ollut seuraa. Kaikilla oli jotakin muuta menoa, tai olivat muuten jossain. Joten se on varmaankin se isoin syy, miksi ei meinannut millään kiinnostaa mikään muukaan siellä. Siinä kun kiertelet 11-vuotiaan pikkusiskon kanssa (missä ei tavallisesti ole mitään vikaa), niin ei oikein jaksaisi katsoa niitä ihmisiä keitä siellä on. "JARRRMO PERRRKELE! MITÄ ÄIJÄ? OOTSÄ KÄNNIS?" "SIS VITTU VOIDAAX JO MENNÄH! MÄ TARVIIN UUDEN SIIDERIN VITTUUH!" "TIITAAANIK RAUTAVUORI! HEI SE ON REETUA HEEEEI! VITTU REDERIKKIIIII!"
Lisätään vielä randomit puolitutut, älytön ryysis ja huono musiikki. Esiintyjinä siis Cat Cat ja Frederik. Eipähän tullut pettymystä musiikkitarjonnan suhteen. Cat Cat taisi vetää niin, että laittoivat levyn pyörimään ja lauloivat oman laulunsa päälle. Siltä se ainakin kuulosti. Esiintyjän vaihtuessa saatiin edes soittimet lavalle, mutta en minä jaksa kauaakaan katsoa, kun jengi hoilaa innoissaan Kolmekymppistä ja kuuntelee Frederikin mauttomia juttuja. Okei, mitä muutakaan siltä voi odottaa? Itse keikkahan alkoi näin: "Siitä onkin pitkä aika kun olen viimeksi käynyt Suonenjoella naisissa."

Olen aivan varma, että jonkun kaverin kanssa tuo ilta olisi voinut olla jopa hauska. Jännää miten tuollaisen ihmismassan keskellä voi olla niin yksinäinen.

Tässä kuvia tuosta upeasta illasta:

Karnevaalikulkue ja sen paras osio, sillä...
...sain MAKKARAA!!! (Tosin olisi saanut olla vielä kypsempi)
Ihan hieno auto, mutta säälittävä näky. Kulkue muutenkin oli harvinaisen huono ja lyhyt.
Hyvät naiset ja herrat - Frederik! (Jee?)
Vasemmanpuoleisessa olen ollut joskus. Ei ole ihan mun juttu.

Jottei menisi liikaa valituksen puolelle, tässä positiiviset asiat:
  • Ilmainen makkara (=ei tarvinnut tuhlata rahaa ruokaan)
  • Ostin uuden sormuksen itselleni. (Laitan siitä kuvan joskus)
  • Kulkueessa oli moottoripyöriä ja vanhoja autoja (ei tosin mitään unelmapelejä)
  • Maailman ihanin näky oli, kun Harley Davidson -rotsiin pukeutunut mies (tai siis äijä) leikki lastensa kanssa.
Tänään olisi vuorossa Agents. Olen pitkään haaveillut sen näkemisestä ja nyt olisi siihen mahdollisuus. Toisaalta, eilinen oli sen verran inhottava kokemus, että en tiedä haluanko sittenkään mennä. Seuraa en tule saamaan tänäkään iltana, sillä auto on kuulemma täynnä...