keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Is this the end of the beginning... or the beginning of the end

Sunnuntaina katkesi sähköt tuon kovan myräkän ansiosta. Olin juuri keittämässä itselleni aamukahvia, ja kaksi sekuntia sen napin painamisen jälkeen katkesi sähköt. Ne sunnuntain aamukahvit juotiin sitten eilen illalla, kun sähköt vihdoin ja viimein palasivat.
Sähkökatkon aikana elämä muuttuu kieltämättä ihan mielenkiintoiseksi. Mitään ei saa tehtyä kerralla, ja esimerkiksi suihkussakäynti vaati ihan uudenlaisia järjestelyjä. Kesällä sähkökatkon aikana on todella paljon helpompaa, sillä ensinnäkin on jo luonnostaan valoisaa ja lämmintä, ja peseytymisenkin voi hoitaa järvessä. Hyvinhän tuossa kuitenkin pärjättiin, ja toisaalta oli ihan mukava soitella pianoa kynttilän valossa.

Flunssaa meinaa kuitenkin iskeä. Johtuu varmasti sähkökatkon aiheuttamasta kylmyydestä, mutta viimeinen niitti taisi olla, kun koulussa huomasin kenkieni olevan rikki. Totta kai juuri sinä päivänä piti sataa räntää, joten jalat kastuivat melko äkkiä. Jäin siis suosiolla kotiin täksi päiväksi, jotta huomenna jaksaisi tehdä äikän kirjotelmaa uusinnoissa.


Perjantaina keräsin rohkeuteni ja menin koulun jälkeen kirjastoon tietäen, että minulla on ollut heinäkuusta asti lainassa yksi CD-levy, jota en ollut vieläkään palauttanut. Noh, sakko tuli maksamaan huikeat 3,80€, joten samalla reissulla lainasin tämän kirjan. En ikinä lue kirjoja vapaasta tahdosta, mutta jos sille päälle satun, ovat ne aina elämäkertoja. Tykkään lukea asioista, jotka perustuvat tositapahtumiin ja todellisiin henkilöihin, ja muusikoiden elämäkerrat ovat lähes poikkeuksetta erittäin värikkäitä ja muutenkin mielenkiintoisia lukea. Tästäkin kirjasta tykkäsin todella paljon, ja nyt kun olen tämän lukenut (hui miten lyhyeen aikaan), on ärsyttävän tyhjä olo. Pitää kai käydä lainaamassa uusi. Tony Iommin saattaisi olla hyvä, ainakin persoonan puolesta.

Tästä aiheesta pääsemmekin hyvin tämän iltaiseen Black Sabbathin keikkaan, jonne olisin todella halunnut päästä. Lippujen saanti osottautui sitten odotettua vaikeammaksi. Liput tulivat nimittäin samana päivänä myyntiin, kun minulla oli koepäivä, ja huuto.net bongailuista huolimatta en onnistunut löytämään/uskaltanut huutaa itselleni lippua. Kamalaa huutaa itselleen lippu ensin kohtuuhinnalla, ja sitten seurata hinnan nousemista pilviin viimeminuuteilla. Huomasin meneväni ihan lukkoon, jos hinta nousee yhtään ns. kipurajan yli. Juuri kun sain sulateltua uuden hinnan, joku taas huuti lipusta enemmän. Lippu jäi siis saamatta, ja sitten tuli tämä sähkökatko ja flunssa, mitkä musersivat viimeisetkin toivonrippeet keikalle pääsemisestä.

*huokaus* 


Tässä kuitenkin muutama biisi sen kunniaksi, että Black Sabbath ylipäätään on Suomessa, ja sitten Black Label Societya sen kunniaksi, että sain luettua kirjan. Enjoy!

3 kommenttia:

  1. Ootko mahdollisesti lukenut Slashin elämänkertaa? Se on todella hyvä! :) suosittelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, joskus seiska -ja kasiluokalla tuli viimeks luettua noita ja tuo Slashin elämäkerta oli "se yks niistä kolmesta". Eli Dave Mustainen elämäkerran ja Nikki Sixxin heroiinipäiväkirjan lisäksi. Nää kaikki kolme oon lukenut siis useampaan kertaan, ku oon aina halunnut kaivaa sen viimeisenkin tiedonjyväsen mikä on mahdollisesti jääny huomaamatta :'D Ja viis kielioppivirheistä, ei ole niin justiinsa ;)

      Poista
  2. Elämäkertaa* apuva mikä kielioppivirhe ._.

    VastaaPoista