lauantai 13. heinäkuuta 2013

Illan värivalot on kaikille juhlaa

Eilen illalla olin siis Suonenjoen mansikkakarnevaaleilla (Hitto, minun pitäisi kirjoittaa jostai Tuskasta, tai muista kunnon festareista...) ja ihan perseestä oli meininki.
Okei, ensinnäkin ei ollut seuraa. Kaikilla oli jotakin muuta menoa, tai olivat muuten jossain. Joten se on varmaankin se isoin syy, miksi ei meinannut millään kiinnostaa mikään muukaan siellä. Siinä kun kiertelet 11-vuotiaan pikkusiskon kanssa (missä ei tavallisesti ole mitään vikaa), niin ei oikein jaksaisi katsoa niitä ihmisiä keitä siellä on. "JARRRMO PERRRKELE! MITÄ ÄIJÄ? OOTSÄ KÄNNIS?" "SIS VITTU VOIDAAX JO MENNÄH! MÄ TARVIIN UUDEN SIIDERIN VITTUUH!" "TIITAAANIK RAUTAVUORI! HEI SE ON REETUA HEEEEI! VITTU REDERIKKIIIII!"
Lisätään vielä randomit puolitutut, älytön ryysis ja huono musiikki. Esiintyjinä siis Cat Cat ja Frederik. Eipähän tullut pettymystä musiikkitarjonnan suhteen. Cat Cat taisi vetää niin, että laittoivat levyn pyörimään ja lauloivat oman laulunsa päälle. Siltä se ainakin kuulosti. Esiintyjän vaihtuessa saatiin edes soittimet lavalle, mutta en minä jaksa kauaakaan katsoa, kun jengi hoilaa innoissaan Kolmekymppistä ja kuuntelee Frederikin mauttomia juttuja. Okei, mitä muutakaan siltä voi odottaa? Itse keikkahan alkoi näin: "Siitä onkin pitkä aika kun olen viimeksi käynyt Suonenjoella naisissa."

Olen aivan varma, että jonkun kaverin kanssa tuo ilta olisi voinut olla jopa hauska. Jännää miten tuollaisen ihmismassan keskellä voi olla niin yksinäinen.

Tässä kuvia tuosta upeasta illasta:

Karnevaalikulkue ja sen paras osio, sillä...
...sain MAKKARAA!!! (Tosin olisi saanut olla vielä kypsempi)
Ihan hieno auto, mutta säälittävä näky. Kulkue muutenkin oli harvinaisen huono ja lyhyt.
Hyvät naiset ja herrat - Frederik! (Jee?)
Vasemmanpuoleisessa olen ollut joskus. Ei ole ihan mun juttu.

Jottei menisi liikaa valituksen puolelle, tässä positiiviset asiat:
  • Ilmainen makkara (=ei tarvinnut tuhlata rahaa ruokaan)
  • Ostin uuden sormuksen itselleni. (Laitan siitä kuvan joskus)
  • Kulkueessa oli moottoripyöriä ja vanhoja autoja (ei tosin mitään unelmapelejä)
  • Maailman ihanin näky oli, kun Harley Davidson -rotsiin pukeutunut mies (tai siis äijä) leikki lastensa kanssa.
Tänään olisi vuorossa Agents. Olen pitkään haaveillut sen näkemisestä ja nyt olisi siihen mahdollisuus. Toisaalta, eilinen oli sen verran inhottava kokemus, että en tiedä haluanko sittenkään mennä. Seuraa en tule saamaan tänäkään iltana, sillä auto on kuulemma täynnä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti