maanantai 29. heinäkuuta 2013

En aio huolehtia, en anna murheen murtaa

Tässä on nyt joitakin viime aikojen tapahtumia kuvina. Vesiteemalla näköjään mennään.

Ensimmäinen kuvasarja on paikallisesta kylätapahtumasta. Möin siellä arpoja ja päässälaskutaidot osoittivat sen, että tuohon hommaan ei kannata enää eksyä. Sain jonkun tuntemattoman naisen kaveriksi, kun en millään selvinnyt hommasta yksin. Kaikki arvat kuitenkin meni, joten edes siitä voin olla iloinen. Arpojen loputtua otinkin kameran ja lähdin kuvaamaan.



Pääpalkinto. Erään pikkupojan olisi niin pitänyt voittaa se...
Sillalta otettu kuva.
Nämä kaksi randomia kuvaa kotona tehdyistä aikaansaannoksista: 

Suorastaan legendaarinen The Pick of Destiny
Lakkasin kynnet pitkästä aikaa. Eivät tosin enää näytä tuolta.
Sitten tähän päivään. Iskä herätti aamulla puoli kahdeksalta ja lähdimme järvelle nostamaan verkkoja. Kamalaa oli herätä näin aikaisin lomalla, mutta oli se sen arvoista. Muutenkin ensimmäinen kerta veneen kyydissä tänä kesänä. Hyvähän se on näin kesän lopussa veneilykausi aloittaa...


Pitihän se tämäkin veijari ottaa mukaan. Lokit näytti olevan mielenkiintoista katsottavaa.
Saalis, josta puuttuu ne, mitkä annoimme täällä lomalla oleville saksalaisille. Siitä jäi todella hyvä mieli.
Muikkujen irroittamisen jälkeen maistuikin kahvi erittäin hyvin.
Ei, tämä ei ole sama kuva kuin aiemmin. Nyt on eri reissusta kyse.
Niin tosiaan, tänään tuli oltua veneessä sitten kahdesti. Myöhemmin päivällä Jenna, Toni, Petra ja minä lähdettiin jälleen veneilemään. Tosin eri järvelle. Oli todella hauskaa näin kaveriporukalla ja ilmakin oli mitä parhain. Aika (ja bensa) kului todella nopeasti!

Uisteltiin hetki, muttei tästä lätäköstä kuulemma ikinä saa mitään. Minun kala jäi siis järveen.

Tämän näköiselle saarelle menimme paistamaan makkaraa. Kaunista, eikö vain?
Sitten sieltä löytyi tällaisia... niin siistiä! :D
Mahtavan päivän jälkeen oma sänky on maailman paras paikka.
Etenkin tämä päivä on ollut aivan huikea. Olen ollut monista asioista onnellinen tänään. Lisää tällaisia päiviä kiitos! TÄSTÄ alkaa minun kesä (myöhässä kuten aina).

Niin muuten, älkää ihmiset koskaan pitäkö ystäviä itsestään selvyytenä. Oivalsin tänään, kuinka tärkeää on omistaa ystäviä. Minä saan olla onnellinen siitä, kuinka paljon minulla niitä on... Jokaisella ihmisellä tulisi olla edes yksi ystävä.
Erilaisuus on se tekijä, mikä tekee minun ystävistäni ainutlaatuisia. Ketään heistä ei voi vertailla keskenään. Eivätkä nämä ole mitään pintapuolisia asioita (vaikka niitäkin löytyy). Heissä jokaisessa on nimittäin se jokin ainutlaatuisuus, mitä ei ole muissa kavereissani, joten sitä kautta omakin ajatusmaailma rikastuu koko ajan. Näitä asioita ei osaa selittää tämän järkevämmin. Se täytyy kokea.

Tuntuu, että tänään olen näiden asioiden suhteen taas hieman rikkaampi.

4 kommenttia:

  1. hihiii tuolla me peten kanssa polskutellaa :D ja voi miten ihana tuo loppu teksti! tippa linssissä luin sitä :) kiitos mahtavasta päivästä ystäväiseni <3

    VastaaPoista
  2. Totta turiset! Lisäksi minusta on aivan totta se, että ystävien kanssa ei tarvitse puhua joka päivä, eikä välttämättä edes joka viikko. Siitä huolimatta sitten kun nähdään, voidaan jatkaa tasan siitä, mihin viimeksi nähtäessä jäätiin. Ihana, että elämässä on sellaisia ihmisiä :)

    Pitäis varmaan itsekin matkata kotikonnuille Kuopioon, että pääsisi veneilemään mökkijärvelle... Näyttää ihanalta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tuo on kyllä totta! Eikä ystävien näkemisen pitäisi olla sellainen pakonomainen juttu muutenkaan. On kausia jolloin niitä haluaa nähdä joka päivä, ja sitten on kausia kun ei halua nähdä ketään. Näin se vaan menee, jännä kyllä :D
      Ja suosittelen, etenkin kesän loppu menee yllättävän nopeasti :)

      Poista